Mia Kainulaisen Horse in Motion tunnelmat

Ratsastin tapahtumassa kahdella hevosella ja jouduin valitsemaan kumpi on vuorossa minäkin päivänä.

Laram on ollut mukana ennenkin ja sen kanssa on SOM menetelmillä saatu aikaan valtavia muutoksia. Tässä lajissa ei kuitenkaan koskaan olla valmiita...

Perjantaina Laram analysoitiin ja diagnoosi oli jotain epämääräistä etujaloissa jotka lähtee todennäköisesti hermoista ylhäältä säkä/lapa alueelta. Tätä olen jo kauan epäillyt mutta Science of Motionin tavalla ratsastaa, suoristaa rotaatio ja keskittyä selän toimintaan on vahvistanut hevostani.

Lauantaina ja sunnuntaina ratsastin ensimmäistä kertaa Cocolla Jean luc Cornillen silmien alla. Laukka ei ole hevosella paras mahdollinen (nelitahtinen ja ponnettoman tuntuinen), eikä se myöskään käytä selkäänsä eikä rintakehäänsä opitmaalisella tavalla siten laukanvaihdot ovat huomattavan erilaiset suuntiin. Työstimme laukkaa paremmaksi: loiva sulkutaivutus oikealle, laukkapiruetti/pieni voltti oikealle (mikäli laukka ei ole pyöreä/kolmitahtinen), loiva avotaivutus vasemmalle, vaihto (mikäli hevonen tuntuu hyvältä) ja sama vasemmalle.

Näillä harjoituksilla hevoseni laukka on jo huomattavasti parempi, ja vaihdot miltei symmetriset viikon harjoittelun jälkeen!

Sunnuntaina ratsastin myös Laramin. Laram oli niin jännittynyt ettemme voineet harjoitella mitään uutta, vaan käynnissä vaihtelemaan taivutusta ja sen myötä hevoseni rentoiutui. Sain taas vahvistettua tunteen miltä tuntuu kun hevonen ei käytä selkäänsä/käyttää selkäänsä. Viimeiset minuutit nimittäin olivat mahtavan tuntuiset kun Laram nosti rintakehää ja teki mahtavan tuntuisia ravisiirtymisiä.