• Facebook - White Circle
  • Instagram - White Circle

SEURAA

Pallo.png

RATSUKOT

Mia Kainulainen

Laram & Coco Paradiesio

Lisätietoja >

Niina Kirjorinne

Quinto

Lisätietoja >

Päivi Vanhapelto

Bassi frá Talma

Lisätietoja >

Stella Hagelstam

Hagel´s Tiffany

Lisätietoja >

Nan Ekblom

Lumina II

Lisätietoja >

Maria Fraser-Baggström

Eça & Hero

Lisätietoja >

Laura Laakso

Frans

Lisätietoja >

Maria (Mia) Pasanen

Fritz

Lisätietoja >

Mia Kainulainen

 

Science of motion ensimmäinen klinikka vuonna 2012 oli minulle ratsastajana käännekohta! Se antoi selitysä erilaisille tunteille mitä hevosen selässä on tuntenut, johon aiemmin en ollut saannut apua. 

Laram, ruuna, fwb, s. 2004. koulutustaso nyt Inter II, tavoitteena startata Gptä kolmen vuoden sisällä. estesukuinen omakasvatti ja Mian itse kouluttama. ”Rampe” osallistui Science of Motion klinikkaan esimmäistä kertaa vuonna 2014 ruuna oli silloin todella vino (kantoi satulaansa 10cm enemmän vasemmalla varsinkin oikeassa kierroksessa se valui ulos) , duck tailas, oli tahmea pohkeelle (rissakannukset) eikä koskaan liikkunut pohkeen edessä. Nyt kolmen vuoden todella kovalla työllä jälkeen, hevonen on vieläkin vino, mutta sen verta vähemmän, että pystyy liikkumaan halukkaasti eteenpäin. Suoristaminen ja SOM ratsastus on ”tuoretavaraa”, sitä pitää harjoitella päivittäin. Aivan kuten ihmisen kunto. Vaikka joskus olet ollut hyvässä kunnossa, jos et pidä siitä huolta, olet nopeasti huonokuntoinen.

 

Coco Paradiesie, ruuna, oldenburg, s. 2002, koulutustaso GP kilpaillut saksassa Gptä. Coco tuli marraskuussa 2015 minulle. Coco on herttainen ja epävarma sekä hiukan huolestunut luonteeltaan. Tod näk siitä syystä hän jännittyy helposti (lue koko ajan ja joka tilanteessa) ja silloin lukitsee ratsastajan pois totaalisesti. Hän kovettuu silloin kaulasta, kyljistä sekä selästä että ristitstä/lantiosta jota ei muutenkaan käytä aktiiviesti. Hermostuneisuuden ja kovetuksen hän myös osoittaa aukomalla suutaan. Toivoisin saavani enemmän työkaluja miten kehon kautta auttaisin hevosta rentoutumaan.

Mian oma sivusto löytyy täältä >

Niina Kirjorinne

 

Ratsastusvalmentaja ja liikuntalääketieteen opiskelija Pohjanmaalta, siviiliammattina turvallisuusasiantuntija. Kurssihevosena lainassa 17v lusitanoruuna Quinto, joka on toiminut klinikoilla satunnaisena lainaratsunani oman hevosen lopetukseen johtaneen tapaturman jälkeen. Hevonen toimii pääkaupunkiseudulla oman väkensä monipuolisena harrasteratsuna vaB tasolla ja luonteeltaan tämä on mukava työmyyrä. Vanha hoidettu pieni hammastapaturma aiheutti hevoselle aikoinaan tavan pitää kieltään osin näkyvillä toisessa suupielessä, ja tämä tulee yhä toisinaan esille. Hevosella on mm. rakenteensa ja Suomeen tuloa edeltävän taustansa puolesta pieniä haasteita kehonkäytössä ja kokoamisessa, sekä symmetrisessä kehonkäytössä jossa on aina tehtävää jokaisen hevosen kohdalla. Tämän kanssa on kiinnostavaa päästä työskentelemään hienosäädön parissa menetelmällä, joka ei kuulu tämän hevosen arkiseen työskentelyyn.  

Olen perehtynyt hevosen ja ratsastajan biomekaniikkaan ja kehonkäytön haasteisiin useiden menetelmien kautta eri puolilla Eurooppaa ja Yhdysvaltoja. Koulutuksessa olen painottanut laadukkaita, tunnettuja ja tutkittuja käytännön menetelmiä jotka toimivat yli lajirajojen, ja soveltuvat kilparatsastukseen. Mitä enemmän ratsastajana kouluttautuu ja kouluttaa, sen enemmän tietää tarvitsevansa lisää tietoa. Ratsukon kehonhallinta on paljon muutakin kuin nikamien asentoja ja yksittäisiä tiedonmurusia, tärkeintä on oppia näkemään ja tuntemaan mitä kannattaa korjata, milloin ja miten, ja mihin ei ainakaan kannata koskea. Tämäkin kurssi toimii tässä kokonaisuudessa omalta

 

osaltaan yhtenä mielenkiintoisena palapelin osasena. Fysioterapeuttinen kotikasvatus, jatkuvan kouluttautumisen kulttuuri ja oman kehon tapaturmien hoito on myös vaikuttanut merkittävästi tiedonhankintaan ja ajattelutapaan vuosien varrella.

 

Tärkein ratsastuksellinen vaikuttaja urallani on valmentajani eversti Carde, jonka valmennuksiin olen osallistunut sekä Suomessa että ulkomailla. Osallistuin myös vastikään Saksassa ratsastajana kansainväliseen biomekaniikkaseminaariin sekä vietin viikon Ruotsissa hevosen liikeongelmiin keskittyvässä IAVRPT-seminaarissa. Oma opintie on vienyt kiinnostaviin kohteisiin, ja olin ensimmäinen suomalainen, joka on osallistunut ratsastajana Manolo Mendezin klinikalle sekä käynyt Paul Belasikin opissa Yhdysvalloissa, joka taas on toiminut yhteistyössä mm. Hilary Claytonin kanssa. Nämä vierailut antoivat mielenkiintoista näkökulmaa omaan työskentelyyn myös biomekaniikan kannalta ja eri menetelmät selventävät toisiaan. Osallistuin edelliselle Suomen SoM klinikalle oman hevoseni kanssa pari vuotta sitten.

 

Tarkempaa tietoa minusta sekä omasta koulutustaustastani löytyy kotisivuiltani www.kirjorinne.com

Päivi Vanhapelto

Bassi frá Talma (isä: Rödull frá Holtsmula I ja emä: Blika frá Eystra-Frodholti) on 8-vuotias islanninhevosruuna ja oma kasvattini. Bassi on viisikäyntinen, suurikokoinen islanninhevonen, joka on kasvanut ja kehittynyt hitaasti. Sen ratsukoulutuksessa on edetty toisin kuin perinteisesti islanninhevosten koulutuksessa: voimaa ja tasapainoa on ensin kehitetty perusaskellajeissa ja vasta sen jälkeen otettu mukaan myös töltti. Ratsastuksellisia haasteita ovat Bassin nivelien ja selkärangan voimakas elastisuus, selkärangan melko vahva rotaatio oikealle, lateraalinen askellajitaipumus sekä hevosen erittäin herkkä luonne.

 

Vuoden 2015 Jean Luc Cornillen valmennuksessa olin mukana toisen, vanhemman hevoseni kanssa Bassin ollessa silloin vielä liian 'raaka' osallistumaan. Silloin opittu ja harjoiteltu periaate hevosen todellisesta suoruudesta on auttanut paljon omaa ratsastusta ja ymmärrystä hevosen hyvästä tasapainosta ja suoruudesta. Tämänkertaiselta valmennukselta toivoisin apua Bassin suoruuden ja tasapainon parantamiseen.

Kuvassa Bassi ja valmentajamme Maria Fraser-Baggström.

Stella Hagelstam on kaikkien tuntema kouluratsastastaja, jonka meriittilistalta löytyy niin suomenmestaruuksia kuin startteja kansainvälisiltä areenoilta.

Viime kesänä Stella voitti Horse in Motion-klinikkaan osallistuvalla Hagel's Tiffanylla Breeders Prize-kouluratsastuskilpailun. Tiffany on Stellan perheen omaa kasvatusta emälinjassa jo monen polven taakse ja sen isä Sternkönig on myös ollut Stellan ratsastettavana. 

 

Stella haluaisi löytää ratkaisuja parantaakseen nyt 7-vuotiaaksi kääntyneen Tiffanyn laukkaa ja saadakseen siihen enemmän voimaa nyt harjoittelussa oleviin koottuihin liikkeisiin.

 

Nan Ekblomaktiivinen harrastaja

 

Olen jo vuosia ollut kiinnostunut siitä, mitä  hevosen kehossa tapahtuu, kun jokin asia tuntuu joltain. Konkreettinen esimerkki siitä miksi haluan lisätä ymmärrystäni on, kun tunsin, että oman tammani säkä suorastaan sojotti vasemmalle, kun teimme sulkua oikealle. Liike tuntui väärältä, vaikka kokeilin kaikkea ja eri ohjeita.

 

Joitakin vuosia sitten törmäsin sattumalta käsitteeseen ”hevosen selkärangan rotaatio”. Ja nyt olen tällä tiellä. Minun on saatava aina vain lisää tietoa sekä ymmärrystä. Hevosen biomekaniikan ymmärtäminen on antanut minulle loistavia työkaluja myös haasteellisempien hevosten kehittämiseen. On mahtavaa huomata, miten hevosen lihaksisto ja tasapaino kehittyy oikeiden palasten löytyessä.

 

Osallistun kurssille siskoni tammalla Lumina ll (Laudabilis-Wesley). Ratsastan Vaasassa asuvaa hevosta säännöllisen epäsäännöllisesti. Hevonen kilpailee valjakkoa ja on erittäin lahjakas kouluhevonen. Hevonen on ostettu mielenkiintoisena projektina. Tamma oli varsonut Saksassa 2 kertaa ja käynyt ”pikakoulutuksen” myyntiä varten. Tullessaan Suomeen Ruotsista 2011, näkyivät hevosen etujalat liikkeessä rintakehän molemmin puolin. Hevonen oli todella voimakkaasti romahtanut etujalkojen väliin ja edestä katsottuna etujalat olivat leveässä A asennossa. Hevonen tuntui ja näytti erittäin epäsymmetriseltä. Laukatessa tunne oli kuin istuisi hurjassa keinutuolissa. Ravissa tuntui kuin keho olisi pitkittäissuunnassa vähintään 10:llä mutkalla. Hevonen loukkaantui heti Suomeen saavuttuaan. Hevosen kuntoutuksessa eläinlääkärit eivät löytäneet mitään vikaa tai syytä tällaiseen liikkeeseen ja ohjasivat tekemään töitä. Kaikesta huolimatta hevonen on alusta asti antanut ratsastaessa mielettömän fiiliksen. Hevonen osallistui Jean Luc Cornillen kurssille 2015 ja tällöin saimme loistavia työkaluja, suunnan ja neuvoja, kuinka auttaa hevosta parempaan ryhtiin ja tasapainoon. Nyt on mielenkiintoista saada seuraavat neuvot kohti  laadukkaampaa ja tarkempaa tekemistä.

 

Kurssin aikana Lumina nähdään myös kärryjen edessä Ben Simonsénin kanssa, joka valmentaa hevosta valjakossa. Hevosen haasteet ovat toistaiseksi kertautuneet moninkertaisesti valjakossa. On kiinnostavaa kuulla, miten Jean Luc Cornillen analysoi tilanteen sekä hevosen ja kuinka hän lähtee kehittämään tilannetta.

Maria Fraser-Baggström


Valmennan ja ratsutan hevosia työkseni. Kilpailen tällä hetkellä vaativia koululuokkia ja juniorina kilpailin esteitä 120cm saakka. Olen suorittanut Bachelor of Arts with honours in Equine studies Englannin Coventryn Yliopistossa. Vuodesta 2004 saakka olen valmentautunut Colonel C. Carden johdolla ja olen käynyt Centered Riding level 1 koulutuksen ruotsissa.

Kesällä 2014 tutustuin ensimmäisen kerran Science of Motion:iin ja Jean Luc Cornilleen. Tällöin osallistuin kurssille friisisläisruunani kanssa. Hevonen oli minulle erittäin haasteellinen ratsuttaa kiitos selän vanhan lihasvaurion. Rotu ei myöskään ole rakenteeltaan helpoin saada työskentelemään oikein ratsastajan kanssa. Oli avartava kokemus ratsastaa Cornillen valvovan silmän alla. Tuntui kuin hän näkisi hevosen liikkeessä olevana lihaksista, jänteistä ja luurangosta koostuvana objektina. Hänen tieteeseen perustuva osaamisensa hevosen biomekaniikasta ja kuinka hevosen selkä vaikuttaa hevosen kykyyn liikkua, antoi minulle täysin uudenlaisen ymmärryksen siitä kuinka, sekä miksi määrättyjä korjauksia tulisi tehdä. Tämä antoi minulle paljon apua ja uusia työkaluja millä korjata useita ongelmia joita minulla oli friisiläiseni kanssa. Nämä työkalut ja opit olen pystynyt hyödyntämään kaikkiin hevosiin joiden kanssa olen tämän jälkeen työskennellyt.

 

Osallistun tämän vuoden klinikkaan hevosilla Eça ja Hero.

Eça on 2009 syntynyt lusitanoruuna (Xarope-Nostradamus do Top). Hevonen on tuotu Suomeen Portugalista viisi vuotiaana. Hevonen on tällä Hetkellä helppo A/Vaativa B tasolla. Eça muutti minun luo Barsösundiin marraskuussa 2016, joten tutustumme vielä toisiimme. Hevosella on jäykkyyksiä, vinouksia ja lyhyt ravi joita työstän kärsivällisesti eteenpäin ja paremmaksi. Kurssilta odotan mielenkiinnolla saavani apua ja näkemystä siitä miten saan kehitettyä tätä hevosta käyttämään itseään mahdollisimman laadukkaasti. Kiinnostavaa on oppia lisää siitä kuinka pystyn muokkaamaan sekä hyödyntämään rodun taipumuksia ja haasteita.

Riverdell´s First Hero on vuonna 2012 syntynyt FWB ruuna (Fernet-Lauries Crusador xx). Hevonen tuli minulle vuosi sitten kuntoutusprojektina. Ennen minulle tuloa oli hevonen ollut sisäänratsutuksessa. Tällöin oli ilmennyt ongelmia jonka johdosta eläinlääkäri antoi hevoselle lopetustuomion. Minä pystyin antamaan hevoselle mahdollisuuden ja otin sen luokseni asumaan. Olen nyt vuoden verran kuntouttanut sekä kokonaan uudelleen sisäänratsuttanut Heron ja nyt meillä on hyvä pohja mistä jatkaa hevosen kehittämistä. Hevonen on hyvin pehmeä ja elastinen kehostaan, joten tulee olemaan erittäin kiinnostavaa saada Cornillelta apua tavoitteessani kehittää tätä hevosta eteenpäin vahvaksi yksilöksi.

 

Laura Laakso toimii hevosalalla monelta kantilta: yrittäjänä, tutkijana,ratsastajana sekä eläinlääkärinä. Klinikkatyön ja kilpahevosten terveydenhuollon lisäksi Laura on tehnyt tutkimustyötä ja vastannut Animagin ja Evidensian hevosklinikoiden liiketoiminnasta vuosina 2013-2016. Kotona on 12 hevosen talli.

"Ratsastustekniikoiden vaikutus hevosen kestävyyteen, terveenä pysymiseen sekä toisaalta kuntoutumiseen hoitojen jälkeen on valtava.

 

Omistajan jättäminen yksin kuntoutusvaiheessa johtaa usein hoidon epäonnistumiseen ja vaivakierteen syvenemiseen. Sen vuoksi koen, että on valtavan tärkeää, että pystyn arvioimaan ja testaamaan erilaisia harjoitustekniikoita itse, sekä auttamaan asiakkaita liikunnan suunnittelussa esimerkiksi toistuvissa niveltulehdustapauksissa.
Kävin katsomassa Jean-Luc Cornillen luentoja vuonna 2015 ja ammensin niistä mielettömän määrän uusia työkaluja. Samoin Rene Van Weerenin uraa uurtava tutkimustyö on antanut paljon käytännön välineitä niin omaan ratsastukseen kuin potilastyöhönkin.

 

Ratsastan Horse in Motion-tapahtumassa hevosella Frans, jonka kanssa olen tehnyt töitä niin eläinlääkärinä kuin ratsastajanakin noin 10 kk ajan.

Frans on hyvin ja ammattitaidolla ratsutettu hollantilainen puoliverinen, jonka koulutuksellinen eteneminen tyssäsi 5-6-vuotiskaudella. Tietyissä liikkeissä hevonen saattoi karata käsistä, ja ensimmäisillä ratsastuksilla minäkin sain parit kyydit kentältä tallinpihaan.

 

Fransilla havaittiin selkänikamavälien kaventumaa, ja myös takapolvien löysyyttä ja kipeytymistä. Selkä oli erittäin liikkuva, mutta lihakseton. Sama päti polviin. Aloitimme tulehduksien ja kivun hoidolla nivel-, ja selkälääkityksin, ja parin muun mutkan kautta pääsimme syksyllä kuntouttamaan hevosta: ensin maasta käsin voimaa, sitten kuntoa maastolenkein, ja sitten taas uudestaan voimaa, nyt ratsastettuna ja vähitellen myös estetyöskentelyä apuna käyttäen.

Vieläkin kärsimme ajoittaisesta vinoudesta, jota en saa korjattua ja joka estää kokoavan työskentelyn ja lihasten tasaisen kehittämisen eteenpäin.

Odotan että saan taas uusia apuja työkalupakkiini, ja saan Fransin kehittymään

 

Kuvan selkä ei kuulu Fransille, mutta lihaspuutos lantio-ristiliitoksessa näytti samalta.

 

Maria "Mia" Pasanen

Olen ratsastanut pienestä pitäen. Juniorina innostuin kenttäkilpailusta ja ensimmäinen oma hevoseni Petasites opetti paljon! Sittemmin olen kilpaillut esteitä, kenttää ja koulua. Lempilajini taitaa edelleen olla kenttäkilpailu, vaikka viimeisimmät startit olen tehnyt esteillä Fritzin kanssa. Suomenhevosori Corleonea koulutin sen nuoruusvuodet tasolle heA. Pyysin valmentajaani Heidi Svanborg-Lodmania jatkamaan, jotta jalostukseen hyväksytty ori saisi riittävästi näkyvyyttä.
Saksassa vietetyt vuodet avarsivat näkemystäni ratsastuksesta ja hevosalasta. Vuonna 1995 olin töissä kansainvälisen kenttäkilpailija/eläinlääkäri/ hevosklinikan omistaja Anette Wyrwollin luona Bayerissa ja vuonna 1998-2000 olin trakehnersiittola Gestuet Equiconissa ratsuttajana Lyypekissä. Siittolassa työhöni kuului nuorten hevosten ratsutuksen ohella valmistella myös orit oripäiville. Koska työn alla oli koko ajan enemmän nuoria hevosia kuin ehdin tehdä, laitoin silloisen kisahevoseni Möllön (Queen Mögelvang) tiineeksi lupaavalla nuorella Trakehnerorilla. Näin syntyi kurssihevoseni Fritz (Quite a Guy).
Fritz on kilpaillut kanssani pääosin esteillä, tosin muutama aluestartti koulussa ja kentässäkin on tehty. Fritz on varsasta asti ollut laiska ja leppoisa kaveri, joten ruunauskin saatiin aikaiseksi vasta 13 vuotiaana. Fritz on sitä ennen myös ähkyleikattu ohutsuolikiertymän vuoksi. (Arpi tekee pyylevästä keskivartalosta vielä koomisemman.) Olemme nyt neljättä kertaa ratsukkona Jean Luc Cornillen silmien alla. Olen saanut poikaa paljon suoremmaksi ja notkeammaksi. Toivon että jatkamme työtä edelleen, sillä laahaavat takajalat ja jäykkyys ovat edelleen haasteena, laiskuuden lisäksi. Mielenkiintoista on se, että Fritz on nyt 17-vuotiaana nopeampi vertymään ja reippaampi ratsastaa kuin 7-vuotiaana. Uskon, että takajalkojen on helpompi toimia kun olemme saaneet etuosaa ylös ja "ruotoa" suoristettua. Oletan, että JLC:llä on vielä lisää ideoita avuksemme!
Olen oppinut ymmärtämään paremmin hevosen tapaa liikkua ja siitä on ollut hyötyä erilaisten ja erirotuisten hevosten valmentamisessa. 
Olen koulutettu Centered Riding ohjaaja, estetuomari, ratamestari, valmentaja ja ratsastuksen ohjaaja. Opettaessani tai valmentaessani (hevosta tai ratsastajaa) pidän tärkeimpänä asiana yhteistyötä ja ymmärrystä. Liian harvoin ratsastajille neuvotaan miten kehoa tulisi käyttää esimerkiksi pidättäessä. Sama ongelma on usein hevosen väärän tai huonon käyttäytymisen syynä. (Kipu on aina ensin suljettava pois ongelman aiheuttajana!!!). Hevonen tekee mitä siltä pyydetään kunhan se ymmärtää mitä ja milloin on tarkoitus.
Toimin Suomen Ratsastuksenopettajainyhdistyksen puheenjohtajana ja haluaisin luoda yhteistyötä yli lajirajojen myös hevospuolelle. Meillä on Suomessa uskomaton määrä ammattitaitoa hevosalalla. Toivon että eläinlääkärit, ravipuolen taitajat, kengittäjät, fysioterapeutit, hierojat, osteopaatit, kiropraktikot, valmentajat, harrastajat, omistajat ja kaikki muut asiasta innostuneet laajentaisivat verkostojaan ja saisimme yhdessä enemmän, paremmin ja ehkä jopa helpommin hevosteltua!