”Paremmin, tehokkaammin ja resursseja säästäen”
Myös jokaisen ratsastajan sloganiksi sopiva otsikko on hiihtäjä Matti Heikkisen sitaatti hänen harjoittelustaan kertovasta jutusta (HS 18.9).
Jutussa kuvataan Heikkisen harjoituksen rasitusmittausta hiihtomatolla. Vaikka harva ratsastaja käyttää vakioitua suoritusta ja rasitusmittausta oman ratsastuksen kehittämiseensä, jutusta voi poimia monia asioita millä hevosurheilussa päästään parempaan lopputulokseen hevosen (ja omistajan) resursseja säästäen.
Tekstissä vilahtelevat tekniikan, hapenottokyvyn, lihasvoiman ja psyykkisen kuormituksen arvioinnit ja kehittäminen. Samalla tavalla hevonen on psykologinen ja fyysinen kokonaisuus, ja suoritusten parantaminen tarkoittaa myös hevosella sitä, että pyritään tekemään samasta asiasta sekä kropalle että mielelle tehokkaampaa ja taloudellisempaa.
”Heikkinen painottaa, että suurin osa hänen harjoittelustaan on yhä ihan peruskestävyys- ja lihaskuntotreeniä. Kaikki perustuu tiettyjen asioitten riittävään toistamiseen.”
Hapenottokyvyn pitää olla jokaisella hevosella hyvällä perustasolla, jos haluaa rakentaa hevosen suorittamaan missä tahansa lajissa. Huonolla aerobisella kunnolla varustettu hevonen ei pysty myöskään teknisiin ja ketteryyttä vaativiin tehtäviin, ja se vaikuttaa paljon myös psyykkiseen kestävyyteen.
” Hiihtäjä arvaa laktaattiarvonsa lähes täsmälleen oikein oman tuntemuksen perusteella. Lisäksi Hynynen kysyy asteikolla 1–10 Heikkisen tunnetta harjoituksen kuormituksesta ja yleisfiilistä”
Hapenottokyvyn lisäksi tarvitaan lajikohtaisesti mietitty painotus tekniikkaan, nopeuteen, lihaskuntoon sekä psyykkisiin ominaisuuksiin. Kaikkia asioita harjoitellaan eri tavalla, eri aikapainotuksin ja muiden ominaisuuksien kehittymistä samalla seuraamalla.
Harjoittelun tehostamiseen järkevästi tarvitaan usein muutakin kuin fiilis-, ja kokemustietoutta: erilaisten ominaisuuksien kehittyminen vaatii perehtymistä saatavilla olevaan tutkimustietoon aina genetiikasta kudosnäytteisiin ja laboratoriotyöstä pitkän aikavälin seurantastatistiikkaan. Eri alojen asiantuntijuuden käyttö ja yhdistely on välttämätöntä kokonaissuunnitelman muodostamiseen eikä urheilija kehity yksin.
Myös hevosurheilussa valmentajan on koko ajan lisääntyvässä määrin välttämätöntä pitää ympärillään asiantuntijatiimiä mikäli haluaa maailman huipulle. Erityisesti tämä koskee ratsastajaa ja omistajaa jolla ei ole resursseja, varaa tai halua pitää koko ajan tallissa liutaa huippuhevosia ehjien kisakausien turvaamiseksi
”Nopeusominaisuuksia ei voi harjoittaa samalla tavalla kuin hapenottoa, että juntataan niin kauan kuin pystyy. Jos nopeita liikkeitä halutaan tehdä, siinä on tietyt fysiologiset lainalaisuudet, jotka täytyy ymmärtää ja toteuttaa harjoittelua niitten pohjalta.”
Viime vuonna Horse in Motion-tapahtumassa kuultiin montaa alan asiantuntijaa, jotka kertoivat uusia kuulumisia niin lihasmassan kasvuun, rasitusvammojen torjuntaan kuin muun hevosen terveyden ja suorituskyvyn ylläpitoon. Harjoitusten tietoon ja tieteeseen pohjautuva suunnittelu, ruokinnan mukauttaminen ja vakioitu suorituskyvyn seuranta ovat jo nyt jokaisen hevosenomistajan ja hevosurheilijan ulottuvilla, joka haluaa kehittyä.
Erittäin tärkeää oli myös tuoda eri alojen asiantuntijat saman katon alle. Hevosen pään lasku eteen alas on käyttäytymistutkijan puolelta erittäin tärkeää sen psyykkisten vaikutusten vuoksi. Samalla pitkään ja toistuvasti jatkuessaan huoleksi saattaa nousta selän ja etujalkojen kuormitus. Fysiologin näkökulmasta pääasia on hapenottokyvyn säilyminen hevosen treenimuotoa vaihdellessa. Jokainen näkökulma on arvokas ja tärkeä moniulotteisen ja järkevän kokonaiskuvan muodostamiseen.
Hevosurheilussa huolehditaan kahdesta psykofyysisestä kokonaisuudesta, joista toinen on ratsastaja. Tänä vuonna ohjelmassa pääsee kuuntelemaan keinoja myös ratsastajan systemaattiseen kehittämiseen ja vammojen torjuntaan.
Pistäkää siis kalentereihinne jo päivämäärät talteen! Vuoden 2018 paras koulutustapahtuma on 2.-4.2.2018!
